17 vuotta. liikaa kiloja. masennus, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, itsetuhoisuus, syömisongelmat

Wednesday, December 3, 2014

i wish that i was as invisible as you make me feel

mä oon turha ihminen. aivan saatanan turha. mä en haluu olla olemassa, mä haluun olla näkymätön. mä en voi puhua tästä kellekään. mä en haluu puhua enkä mä voi, mulla ei edes oo ketään kelle puhua. mun ajatukset on sekavia enkä mä oikeen tiedä mitä mä tunnen. välillä musta tuntuu niin pahalta että mun rintaan sattuu. välillä mä en tunne mitään. mä en tiiä mitä mä teen itteni kanssa

ja anyway, oon ollu nyt kolme viikkoo kuivilla viiltelystä mut oon taas ihan vitun lähellä. oon kuitenki yrittäny pitää itteni kuivilla, en haluu nimittäin että kukaan huomais mun arpia koska siitä syntyis ihan vitunmoinen paskamyrsky

voisinpa mä vaan kuolla ihan ilman mitään selittelyjä. kadota vaan eikä sanoa kenellekään mitään ennen sitä. musta joka tapauksessa tuntuu et kaikki pääsis aika nopeesti yli mun kuolemasta. mä oon aika näkymätön. ja jos mä en oo näkymätön, mut huomataan aina vaan negatiivisessa valossa. mä oon joko paska, turha ihminen tai sit näkymätön. en koskaan hyvä. voi saatana miksen mä vaan voi hypätä sillalta?

2 comments:

  1. Et oo turha ihminen, vaikka susta nyt tuntuukin siltä. Ethän ainakaan tapa ittees? Oot vielä niin nuori ja masennuksesta voi parantua! Tiedän miltä susta tuntuu, oon kohtalotoveri. Voimia <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. kiitos piristyksestä ♥ en mä oo mitään tekemässä, ei mun rohkeus loppupeleissä riitä vaikka kuinka tuntus siltä. mut musta oikeesti tuntuu et en ees haluu parantua, jotenki tästä on mun mielestä tullu osa mun persoonaa enkä tiiä yhtään millanen ihminen olisin ilman tätä kaikkee

      Delete